Alku oli helppoa. En vain lähtenyt kaupungille kiertelemään. Tekemistä olikin jo hieman vaikeampi keksiä. Sitten alkoi pikku hiljaa koitua harmia. Postista alko tulla uusia Halensin ja H&M:n postimyynti esitteitä. H&M ei minua kyllä kauheasti innosta, mutta mitä kaikkea olisinkaan silloin Halensilta löytänyt.
Siskoni pyysi minua ostoksille, sillä hänellä oli tullut ero silloisen miesystävänsä kanssa. Ostosten tekohan on erittäin terapeuttista ja tiedän kuinka ostaminen ja turhien tavaroiden hankkiminen voi paikata henkisesti puuttuvia asioita, ainakin hetkellisesti. Se ihana mielihyvän tunne joka ostosten teossa syntyy on mahtava. Oletko joskus vain katsellut kaupungilla ihmisiä ja huomannut kuinka naiset, joilla on ostoskasseja, hymyilevät!
No onneksi ostosten teoksi ei laskettu sillon maljakkoa, jonka ostin Hemtexin 50% alesta, eihän se maksanut kuin muutaman euron. Eikä sitä kynsilakkaa, joka maksoi Seppälässä 95senttiä. Talous pysyy kunnossa nuilla ostoksilla. Sitten näin aivan ihanan mekon! Se näytti juuri täydelliseltä häihin, joissa olin tänä kesänä. Se oli aivan ihana. Keltainen ja erittäin kesäinen juhlamekko. Se jäi ostamatta, ette voi uskoa miltä minusta tuntui kun en voinut omalla tavallaan ostaa sitä. Yritin uskotella itselleni koko ostoslakon ajan hyviä syitä ostaa se. Kävin jopa aina katsomassa sitä. Onni oli myöten. Ostoslakon jälkeen oli jäljellä juuri vielä minun kokoni (joka on muuten eri harvinaista, että XS kokoja on jäljellä. Sitä paitsi sekin on liian iso, koska en omista tissejä!) ja kaiken lisäksi se oli alennuksessa..... Se mikä tässä on taas kaikkein hauskinta. Päätin ihan viimeisinä päivinä olla pitämättä tuota mekkoa, koska se ei väriltään sopinut. Jouduin ostamaan uuden mekon ja siihen kaikki härpäkkeet. Joista mainitsinkin silloin. Huoh..... Mekko on pitämättä ja roikkuu söpösti vaatehuoneeni rekissä. Missä sitä käyttäisin? En tiedä. Se on liian juhlava muuten pidettäväksi, mutta se on KESÄ mekko!
No kuitenkin ostoslakon aikana tuli Stockmannin hullut päivät! Mitä kaikkea siellä olikaan? Sekin kuulemma laskettiin minun ostosten teoksi jos miesystäväni ostaa jotain minulle. Ehkäpä sieltä lähti muutama juttu mukaan ihan vain minun miesystävälleni, koska hän vain halusi....ymmärrätte varmaan.
Miksi puhun tästä aiheesta taas... On se, mitä meninkään sanomaan Riikan matkan jälkeen miesystävälleni. "Älä anna minun ostaa mitään muuta, kuin kylpytakin ja oloasun. Muuta minulta ei puutu. Ainoastaan jos pystyn kertomaan hyvän syyn." Miksi minä nuin sanoin? Ja vielä miesystävälleni! Hän kun tietää mitkä ovat näitä minun "hyviä" syitä. Kyllä hän tietää milloin selitän omiani ja milloin tarpeitani. Tämä on kauheaa.. Juuri kun Asoksellakin on alet! Minun täytyy siis löytää se kylpytakki ja oloasu pian, että pääsen tästä!
Tämä ostosten tekojen pois jättäminen ei tule koskemaan uutta sohvaa jonka aion käydä ostamassa. Himottaisi mennä heti, mutta kun sille ei ole vielä paikkaa. Tarjous kuun loppuun. Silloin viimeistään. Eikä toivottavasti puhelinta. Onneksi minulla oli nimipäivät. Kuka on muka sanonut ettei nimipäivä lahjoja tulisi ostaa? Höpö höpö... Sittenhän minä saisin lahjoja vain jouluisin! Ei käy.
2 kommenttia:
Itse en varsinaisesti ole ostolakossa ollut koskaan, mutta jos päätän etten halua ostaa mitään en yleensä edes löydä mitään...
Miksei minulle koskaan käy nuin? Juuri silloin kun päätän olla ostamatta niin löydän vaikka ja mitä. Minut on varmaan kirottu tai jotain. Rikoin kyllä pienenä todella ison peilin, mutta kyllä se 7 vai 9vuottako se oli niin on mennyt jo umpeen. Vai onko se eri aika isommilla peileillä?
Kateeksi käy... Kuinka paljon voisin säästääkään, jos en löytäisi mitään.
Lähetä kommentti